Peurojen torjunta viljelmiltä
Eläinten karkoitus viljelmiltä tai puutarhoilta ei aina ole
helppoa. Etenkin peurat ja jänikset tekevät paljon tuhoja viljelmillä ympäri
maata. Valitettavasti mitään yksioikoista ratkaisua peurojen ja jänisten
karkottamiseen ei ole ja ne voivat myös tottua ääniin ja hajuihin perustuviin
karkottimiin. Eläinten aiheuttamia tuhoja voi kuitenkin yrittää ehkäistä
monin eri tavoin.
Tehokkain mutta myös kustannuksiltaan suurin ratkaisu on korkean aidan rakentaminen puutarhan tai viljelmän ympärille. Monivuotisten kasvien kuten pensasmustikka, mesimarja ja hedelmäpuut ollessa kyseessä, aidan pystyttämistä kannattaakin harkita, sillä se on myös pitkäikäinen ratkaisu. Jarvenkylan toimittamat muovitetut, metalliset aitaverkot ovat säänkestäviä ja pitkäikäisiä. Verkkoja on saatavana hyvin pienisilmäisestä suurisilmäisempään ja monessa eri koossa. Silmäkoko tulee valita sopivaksi torjuntakohdetta ajatellen. Suuremmalle riistalle riittää n. 10-15 cm silmäkoko, jänisten karkottamista varten taas kannattaa valita pienempi koko. Peura-aidan korkeus tulisi olla vähintään 1,5 metriä maan pinnasta mutta jos mahdollista kannattaa tehdä korkeampikin, esim. 2,0 metriä. Kun kerran aidan rakentaa, kannattaa se tehdä huolellisesti ja kunnolla ja tarpeeksi korkeaksi. Jarvenkylasta tilaat samalla 90-350 cm pitkät aitatolpat haluamallasi paksuudella. Riista-aidan aitatolpan paksuudeksi riittää kohteesta riippuen 60-80 mm halkaisijaltaan olevat tolpat. Pituudeksi sen sijaan valitaan aina aitaverkkoa n. 50 cm pidempi tolppa maavaraa varten (2 metrin verkolle 2,5 metrinen aitatolppa). Alueen rajaamista kirkkaan keltaisella tai keltapunaisella varoitusnauhalla voi myös kokeilla.
Tehokkaita peurakarkottimia ovat myös hajuun perustuvat
Stunk-karkottimet. Ne on kehitetty Saksassa alun perin joulukuusikasvattajan
tarpeisiin karkottamaan hirvieläimiä joulukuusiviljelmiltä. Stunk-tuotteiden toiminta perustuu riistalle epämiellyttävään hajuun, jonka
haistaessaan ne etsivät vaihtoehtoisen reitin. Hajukarkotin-pakettiin sisältyy kolme
pylvästä ja karkotinnesteet. Pylväät sijoitetaan suojattavan alueen reunamille
siten, että niistä ilmavirran mukana leviävä haju kattaa alueen mahdollisimman
hyvin. Karkotinneste kaadetaan rei’itettyjen pylväiden sisään, joissa on
nestettä imevää materiaalia. Hajuneste imeytyy tähän materiaaliin ja toimii
pylväässä 3-6 kuukauden ajan sääolosuhteista riippuen. Haju leviää ilmavirran
mukana suojattavalle alueelle. Pylväät kannattaa tarkistaa säännöllisesti
vähintään kolmen kuukauden välein ja lisätä karkotinnestettä aina tarpeen vaatiessa. Hajupylväät ovat eri kokoisia riippuen siitä, kuinka suurelle pinta-alalle niiden suojatehon lasketaan ulottuvan ja käytettävä nestemäärä määräytyy pylvään koon mukaan, isompaan pylvääseen menee enemmän - pienempään vähemmän. Lisäysnesteitä voi ostaa erikseen.
Jarvenkylan valikoimissa on myös ääniin perustuvia
karkottimia, jotka toimivat sekä lintuihin että eläimiin. Nestekaasulla ja
ajastimella toimiva paukkukarkotin Guardian päästää asetetun aikavälin
mukaisesti kovan pamahduksen, jonka on tarkoitus pelästyttää eläimet pakenemaan
alueelta. Ultraääniin eli eläimille epämiellyttävillä äänitaajuuksilla soiviin
ääniin perustuvaan UltraSon-karkottimeen on asetettu erilaisia ääniohjelmia,
joista voi valita kulloinkin sopivan ohjelman. Ohjelmia voi ajastaa ja yhdistää sekä vaihdella,
etteivät eläimet ehtisi tottua samanlaisena toistuvaan äänimaailmaan. Äänikarkottimien
käyttöä suunnitellessa on syytä ottaa huomioon naapurusto, sillä etenkin paukuttimen
ääni kantaa melko kauas ja voi olla häiritsevä ihmisille etenkin yöaikaan
käytettäessä. Laitteita voi myös ajastaa pois käytöstä yön ajaksi.
Talvella esimerkiksi mansikan kasvustot voi suojata myös paksulla talvisuojaverkolla, joka on vahvuudeltaan 50 g / m2. Toisin kuin ohuemmista harsoista, tästä ei riistaeläinten sorkat mene helpolla läpi. Pyydä tarjous talvisuojaverkoista!
Mahdollisesti vielä melko vähän käytetty torjuntakeino on riistapeltojen perustaminen. Riistapellon perustaminen saattaa olla kokeilemisen arvoista ja viljelijä voi olla oikeutettu tukiin, jos edellytykset tuen myöntämiselle täyttyvät. Riistapeltojen ajatuksena on tarjota eläimille mieluisaa syötävää muualla, jolloin ne jättäisivät itse viljelmät rauhaan. Riistapeltojen tarkkaan harkitun sijoittelun avulla pyritään ohjaamaan riistan kulkureittejä pois viljelmien lähistöltä.
Jos et vielä löytänyt sinulle sopivaa ratkaisua tai aitaverkkoa verkkokaupastamme, ota yhteyttä myyjiimme!