Miten biologinen torjunta toimii?
Biologisessa torjunnassa hyödynnetään rikkakasvien, kasvitautien ja tuholaisten torjunnassa muita eliöitä, kuten hyönteisiä tai mikro-organismeja torjunta-aineiden sijaan. Biologinen torjunta kannattaa aloittaa ajoissa, mieluiten jo ennen ensimmäisiä näkyviä oireita, ja sitä kannattaa käyttää säännöllisesti, näin saavutetaan parhaat ja kestävimmät tulokset. Oireiden tai taudin aiheuttaja on syytä tunnistaa ja kohdistaa siihen oikeat, lajinmukaiset torjuntatoimet. Biologista torjuntaa voi käyttää ilman varoaikoja. Niitä käytettäessä ei myöskään ole riskinä resistenttien tautikantojen syntymisestä.
Ennakoinnissa kannattaa käyttää hyödyksi havaintoja myös edellisiltä vuosilta. Mikäli esimerkiksi kasvihuoneessa on ollut ongelmia vihannespunkin kanssa edellisenä vuonna, toistuu sama seuraavanakin vuonna, sillä vihannespunkki voi talvehtia esim. kasvihuoneen rakenteissa. Lisäksi kannattaa huomioida myös naapurien toimenpiteet lähialueilla. Jos lähellä niitetään heinikkoa tms. kulkeutuvat esimerkiksi ripsiäiset hyvin suurella todennäköisyydellä välittömästi seuraavaan paikkaan ja saastunta on valmis. Tuhohyönteiset myös lisääntyvät melko nopeasti ja lämpötilan noustessa lisääntymisnopeus kiihtyy. Näin ollen torjuntatoimet on syytä aloittaa viipymättä ensimmäisten merkkien jälkeen tai mielellään jo hieman ennen.
Biologisen torjunnan tukitoimena hyvä viljelyhygienia luo pohjan onnistuneelle torjunnalle. Huolehdi, että kasvualustat ja kasteluvesi ovat puhtaita, samoin käytettävät tarvikkeet ja työkalut. Säännöllinen kuolleiden kasvinosien yms siivoaminen kuuluu rutiineihin, kuten myös kasvuston jatkuva tarkkailu. Silloin on helpompi pysyä ajan tasalla tauti- ja tuholaistilanteesta ja reagoida siihen ennen kuin ongelma kasvaa isoksi.
Luonnossa elää jo valmiiksi tuhohyönteisten luonnollisia vihollisia. Hyödyllisiä eliöitä ovat mm. leppäpirkot, (kukka)kärpäset ja hämähäkit. Näitä ei missään nimessä ole syytä lähteä torjumaan ja kannattaakin muistaa, että mahdollinen kemiallinen torjunta hävittää myös hyödylliset hyönteiset.
Mikäli käytetään sekä biologista että kemiallista torjuntaa, tulee huomioida kemiallisten aineiden varoajat. Suuri osa kemiallisista aineista vaikuttaa sekä hyödyllisiin hyönteisiin että tuholaisiin. Täten näiden torjuntatoimien välissä on syytä pitää taukoa, mikäli se käytetystä aineesta riippuen on tarpeen. Muussa tapauksessa biologinen torjunta saattaa mennä hukkaan eliöiden kuollessa kemiallisen aineen vaikutuksesta. Varoajoista saat tarkempaa tietoa torjunta-aineiden valmistajilta.
Erityistä huomiota tulee kiinnittää biologisten torjunta-eliöiden säilyttämiseen, koska ne ovat eläviä hyönteisiä tai kuivattua rihmastoa tai itiöitä.
Vihannespunkki
Vihannespunkki aiheuttaa pieniä vaaleita pisteitä kasvin lehdille. Saastunnan edetessä pisteet suurenevat laikuiksi. Jos kasvissa näkyy vihannespunkin seittiä, on saastunta jo äitynyt vaikeaksi.
Torjuntaeliöt vihannespunkin torjuntaan: ansaripetopunkki ja kalfiornianpetopunkki.
Ripsiäinen
Ripsiäinen on yleisesti ottaen vaikea torjuttava. Se on pieni musta (tai ruskea/kellertävä) ötökkä, jota usein näkee mm. voikukissa. Ripsiäinen rikkoo kasvin lehteä ja imee solunesteet tyhjäksi. Ripsiäinen voi viiden viikon elinaikanaan tuottaa 200 jälkeläistä. Lisääntymisnopeuteen vaikuttavat korkea lämpötila mutta myös siitepölyn runsaus.
Torjuntaeliöt ripsiäisen torjuntaan: kesärikkalude, ripsiäispetopunkki, liima-ansa
Kirvat
Kirvoja on useita eri lajeja ja kaikki kirvat eivät ole ongelma kaikilla kasveilla. Esimerkiksi vadelmalle haittaa aiheuttavia kirvoja on kaksi lajia mutta kukilla niitä on huomattavasti enemmän. Mm. kukkakärpäsen toukat syövät kirvoja.
Torjuntaeliöt kirvojen torjuntaan: kaksipistepirkko, harsokorennon toukat
Harsosääski
Harsosääsken toukat elävät kasvualustan pinnalla. Ne haittaavat taimien juurtumista, sillä ne syövät kasvin pinta- ja hiusjuurakkoa. Ne saattavat syödä myös kasvualustaan kosketuksessa olevia lehtiä. Liikakastelun välttäminen ehkäisee harsosääskiesiintymiä, sillä ne viihtyvät kosteissa olosuhteissa.
Torjuntatoimet harsosääskille: keltainen liima-ansa (aikuiset harsosääsket), isosukkulamato ja harsosääskipetopunkki (harsosääsken toukat)
Näin tilaat biologiset torjuntaeliöt!
Tilaa biologiset torjuntaeliöt verkkokaupasta ennakkoon haluamallesi viikolle. Kirjoita lisätietokenttään haluamasi toimitus- tai noutoajankohta. Eliöt lähetetään aina alkuviikolla ma-ke, jotta ne ehtisivät ennen viikonloppua perille. Tuotteet voi myös noutaa itse myymälästämme Sauvosta sovittuna ajankohtana.
Milloin biologiset torjuntaeliöt pitää tilata?
Biologiset torjuntaeliöt tulee tilata etukäteen, sillä emme pidä niistä varastoa. Eliöt tulee tilata viimeistään kaksi viikkoa ennen haluttua toimitusviikkoa mutta ne voi myös tilata ennakkoon tietyille viikoille. Kirjaa haluamasi toimitusajat tai -viikot Lisätieto-kenttään sekä toimitettavien tuotteiden lukumäärä kullakin viikolla.
Miten tilaukseni toimitetaan?
Biologiset torjuntaeliöt toimitetaan DB Schenkerin rahtitoimituksena kotiovelle tai haluamaasi toimitusosoitteeseen Schenkerin jakopäivinä.
