Humalaköynnös Humulus Lupulus
Meiltä tilattavissa myös humalaköynnökset viljelyyn.
Valikoimastamme löytyy Luken tutkimia ja valitsemia kotimaisia
aromihumalalajikkeita. Myydään 10-kpl kennoissa. Tilaa hyvissä ajoin
ennakkoon.
Suomessa humalaa on viljelty jo vuosisatojen ajan jopa sakon
uhalla. Kun pakkolaki v1915 osittain kumottiin, niin uusia humalistoja ei enää
kasvatettu samalla tavalla, kuin aiemmin ja pikkuhiljaa humalistot muuttuivat
niin harvinaiseksi, että sotavuosien jälkeen niitä ei enää juurikaan ollut
jäljellä. Nyt humalan kasvatuksen suosio on taas noussut, kun ihmisten
kiinnostus käsintehtyihin oluisiin on kasvanut. Humalalla on merkittävä osa
oluen valmistuksessa, sillä humalan kävyissä olevien keltaisten lupuliinirakkuloiden
sisältämät yhdisteet antavat oluen makuun sen ominaisen katkeruuden ja aromin,
kirkastavat ja parantavat säilyvyyttä ja vaahtoavuutta. Sitä on käytetty myös
rohtona mm. unettomuuteen, stressiin ja hermostuneisuuteen, koska humalalla
on lievä rauhoittava vaikutus, joka perustuu emitähkien sisältämään
eteeriseen öljyyn. Öljyssä on metyylibutenolia (humulonin ja lupulonin
hajoamistuotetta), joka väkevöityy varastoinnin aikana. Sen on havaittu
eläinkokeissa lamaavan keskushermostoa. Humalasta voi valmistaa rauhoittavaa
humalateetä tai uutetta. Myös humalakylpy illalla tai tyynyn alle pistetyt
humalantähkät edistävät unentuloa. Humalan nuoria versoja ja lehtiä voi myös
käyttää keitettynä parsan tapaan. Humalaa voi käyttää myös kuitukasvina hampun
tapaan. Viljellyt humalat ovat kaikki
emiyksilöitä, joista käytetään emikukinnot eli humalankävyt. Hedeyksilöt eivät
humalatarhassa ole suotavia, sillä emikukkien pölyttyminen heikentää käpyjen
humala aromia.
Humala on monivuotinen nopeasti kasvava kaunis köynnöskasvi.
Kasvaa jopa 5-7 metriä kesässä, joten kasvi pitää tukea hyvin. Tukirakennelma
tehdään tolpilla, vaijerilla ja tukinaruilla. V-tuennassa versoja jätetään
kasvamaan kaksi tai kolme yhtä tukinarua kohden ja yhden tukinarun taktiikassa
jätetään kolme tai neljä versoa. Köynnös ohjataan kasvamaan naruja pitkin kasvamaan
myötäpäivään, koska se taipuu luonnostaan myötäpäivään. Kun köynnös on kasvattanut
versoja noin puolen metrin verran niin alimmat lehdet kannattaa poistaa, jotta
sienitaudit pysyvät paremmin poissa ja rikkaruohojen torjuntakin on helpompaa. Viihtyy
ravinteikkaassa kuohkeassa maassa (pH6-7,5) puoliaurinkoisella ja suojaisalla kasvupaikalla.
Köynnökset kasvavat niin korkeaksi, että kovin tuulinen paikka ei ole hyväksi. Typpipitoista
lannoitetta voi antaa keväällä, mutta ei siedä lannoitteita, joissa on korkeat
natrium- tai klooripitoisuudet. Maata voi myös kalkita, jos maan pH on liian
hapan. Syksyllä kun kasvi on kuihtunut, köynnökset leikataan alas. Humala kasvattaa
joka vuosi uudet köynnökset, jotka versovat juuristosta, joka voi yltää jopa
neljän metrin syvyyteen. Kestää talvia
melko hyvin, mutta nuoremmat versot kannattaa suojata. Humalan kasvukausi
on noin neljä kuukautta ja hehtaarilta voi saada jopa 12 tonnia kukintoja ja 12
tonnia vihreää kasvustoa. 1 ha viljelmällä on 2200 kasvia (viljelytavasta ja
istutusvälistä riippuen viljelmällä voi olla 2500 kasvia) Täyteen satoikään
köynnös tulee vasta kaksi-kolme vuotta istutuksesta. Humalaa voidaan viljellä
samalla kasvupaikalla jopa 15-25 vuotta, joten viljelmä kannattaa miettiä ja
perustaa huolella. Taimiväli noin 1-15m istutus syvyys noin 10-15cm.
Sadonkorjuuaika on elo-syyskuussa, kun emikukat ovat vielä vihreitä ja
kimmoisia. Kasvusto lasketaan maahan ja maassa olevista varsista kerätään kävyt
varovasti. Korjuun jälkeen kävyt useimmiten kuivataan koska se pidentää niiden
käyttöikää. Tuoreet kävyt eivät säily vuorokautta kauempaa. Kun sato on
korjattu, kasvusto leikataan jättäen noin 1-1,5 metriä kasvustoa jäljelle,
jotta humala pystyy jätettyjen varsien kautta varastoimaan ravinteet juurakkoonsa
talven varalle.
