Tyrni ’Hippophaë rhamnoides’
Tyrni on varsinainen vitamiinipommi ja sitä on helppo
kasvattaa myös omassa puutarhassa.
Tyrni on luonnonvaraisista marjoista yksi
ravintorikkaimmista. Sisältää runsaasti C- ja E-vitamiineja ja kuituja. Sen
energiapitoisuus on suurempi, kuin muilla marjoilla marjalihassa ja varsinkin
siemenissä on öljyä, joka koostuu kerta ja monityydyttymättömistä
rasvahapoista. Tyrniöljyä käytetään ravintolisissä ja kosmetiikassa.
Tyrni on kauniilla hopeanharmailla pitkulaisilla lehdillä
varustettu 2-5 metriä korkeaksi kasvava pensas/pieni puu, jonka marjat ovat
kauniin oranssit. Sopii erinomaisesti myös koristepensaaksi mutta, jos haluaa
saada satoa, niin täytyy istuttaa lähekkäin hede- ja emikasveja, koska Tyrni on
kaksikotinen kasvi, (eli hede- ja emikukat sijaitsevat eri yksilöissä) Yksi
hedekasvi riittää pölyttämään kuusi emikasvia ja marjat muodostuvat
emikasveihin.
Tyrniä kasvaa luonnonvaraisena meren rannoilla hyvinkin
karuissa olosuhteissa hiekkamaassa ja kivikoissa, joten tyrni on melko
vaatimaton maaperän suhteen. Se myös sietää suolapitoista ilmaa ja maaperää.
Tyrnille ihanteellinen maan ph on 6-7 Tyrni viihtyy aurinkoisella
kasvupaikalla, jopa paahteessa. Ei siedä varjostusta lainkaan. Tuulinen paikka
edesauttaa pölytystä.
Lannoitus: Tyrnin pääjuuret ulottuvat noin metrin
syvyyteen, vaakasuorat juuret n 5-10 cm syvyyteen. Vaakasuorat juuret tekevät
runsaasti juuriversoja. Istuttaessa taimiväli n.2m riviväli 4-5m. Tyrnin lannoitukseen voi käyttää hivenravinteita
sisältäviä PK-lannoksia eli mielellään typettömiä tai vähätyppisiä
lannoitteita, koska Tyrnin juuriston juurinystyröissä elää typensitovia
bakteereja, jotka sitovat kasvin tarvitseman typen suoraan ilmakehästä. Liiallinen
typpilannoitus vähentää ja häiritsee tyrnin luontaista typensidontaa, lisää vegetatiivista
kasvua ja vähentää marjontaa.
Leikkaus: Kuolleiden ja vahingoittuneiden oksien
poiston lisäksi tyrni ei juuri leikkausta tarvitse. Toki poiminnan
helpottamiseksi pensaat kannattaa pitää hieman matalampina leikkaamalla
vuosittain verson kärjistä muutama sentti pois. Vanhoja, yli kymmenvuotiaita
tyrnikasvustoja voi nuorentaa voimakkaammilla leikkauksilla. Tällöin pensaasta
poistetaan kaikki vanhat oksat. Nuorennusleikattu tyrni ei tuota muutamaan
vuoteen satoa, mutta 3-4 vuoden kuluttua satotaso palaa ennalleen versoston
uusiuduttua.
Istutus: Tyrni vaatii paljon valoa, joten pensaat
istutetaan harvaan. 2-3 m taimiväli ja 3,5-4 metrin riviväli ovat tyrnille
sopivia. Hedekasveja viljelmällä tulisi olla yksi kuutta emikasvia kohden.
Hedekasvit sijoitetaan tasaisin välein emikasvien joukkoon tai huomioiden
keväällä vallitsevat tuulet tuulen yläpuolelle emikasveihin
nähden. Kastelu istutuksen jälkeen parantaa tyrnin juurtumista.
Sadonkorjuu: Tyrni alkaa tuottaa marjaa aikaisintaan
3-vuotiaana ja sadon määrä kasvaa pensaan kasvaessa. Tyrnin poiminta on
työlästä, koska pensaat ovat piikkisiä ja marjat ovat pieniä ja tiukasti kiinni
pensaassa. Hyvissä oosuhteissa käsinpoimintanopeus voi olla n. 1-1,5kg
tunnissa.
Ruotsissa on tutkittu korjuumenetelmää, jossa marjovat oksat
leikataan pensaista ja pakastetaan kokonaisina. Jäätyneet oksat puidaan esim.
papujen puintiin tarkoitetulla laitteella, jolloin jäätyneet marjat irtoavat
oksista ja ne voidaan pakastaa uudelleen ennen sulamista. Menetelmä vaatii
sopivan lajikkeen käyttöä ja satoa Öölannissa saadaan vain joka toinen vuosi,
koska välivuonna pensaat kasvattavat uudet versot. Oksien leikkaus ja
kokoaminen yhteen pakastettavaksi on nopeaa, parhaimmillaan 60 kiloa marjaa
tunnissa, mutta tämän lisäksi tarvitaan pakastus, puinti ja puhdistus.
Tyrnin taimet ovat 2 litran ruukuissa ja ikää niillä on
2-3 vuotta. Täysikasvuisen pensaan korkeus on 0,5-3 metriä.
