//OHJE// Mansikan viljely avomaalla

Mansikan viljely avomaalla

Maaperän valmistelu

Mansikka pitää kuohkeasta ja ilmavastasta kasvualustasta, multava hietamaa on ihanteellinen. Savimaalla mansikka viihtyy vain, jos se istutetaan matalaan harjuun, ns kohopenkkiin. Kohopenkin etuina ovat sen nopea lämpeneminen keväällä sekä kuivana pysyminen tasamaata paremmin, joka tarkoitaa myös kastelusta tarkemmin huolehtimista. Sopiva kohopenkin korkeus on 10-20cm. Kokeissa kohopenkin maa on lisäksi todettu kuohkemamksi, mikä on hyväksi mansikan juuristolle. 

Tärkein yksittäinen valmistelu on taimien riittävän kosteuden varmistaminen. Raskas, tiivis ja kostea maaperä on huono kasvualusta mansikalle.  Jos maaperässä on kasvatettu aikaisemmin mansikkaa, olisi hyvä pitää taukoa mansikan kasvattamisessa kyseisellä alueella 4-5 vuotta kasvitautien ja tuholaisten tarttumisen välttämiseksi. Sopivia kasveja vuoroviljelyyn ovat esimerkiksi viljat, rapsi/rypsi, sinappi ja hernekasvit. Perunaa ei suositella, koska mansikalla ja perunalla on yhteisiä, juuristoa lahottavia sieniä. Myöskään puna- tai valkoapilaa ei suoitella esikasviksi. 

Ennen viljelyn aloittamista on myös tärkeää hävittää monivuotiset rikkakasvit maasta. 

Maaperän peruslannoitus tulisi tehdä aina maa-analyysin perusteella ja se on hyvä tehdä muutama kuukausi ennen taimien istuttamista.

Hapan maaperä (pH <5.0) kalkitaan happamuuden nostamiseksi sopivalle tasolle (pH 6-6.5).  Maaperän alhainen pH haittaa etenkin raudan ja mangaanin imeytymistä, mutta myös muiden hivenaineiden. Rikkaruohojen torjunta on syytä tehdä huolella ennen taimien istuttamista ja jatkaa torjuntaa säännöllisesti. Mikäli suoritetaan mekaanista maan muokkausta, maaperän olisi hyvä levätä 2-3 viikkoa ennen taimien istuttamista.

Mansikkamaan perustamisvaiheessa sen lannoittamiseen sopii hyvin Mivenan Field-Cote-lannoitteet, jotka liukenevat hitaasti ja tasaisesti 2-6kk aikana lämmön vaikutuksesta. Raemuotoinen lannoite sekoitetaan kasvualustaan jo penkkien tekovaiheessa n 250-350kg hehtaarille. Mikäli käytössä on kasteluveden mukana annettava lannoitus, voidaan Field-Cotea annostella 30% vähemmän kuin annettaessa pelkästään Field-Cotea. Yksittäisille taimille sitä laitetaan 10-12g/taimi juuristoalueelle.

Maan muokkauksen jälkeen perustetaan penkit ja penkit peitetään rikkaruohojen torjumiseksi mansikkamuovilla tai -kankaalla. Vaihtoehtoisesti voi käyttää muista katteita, esim. Olkea. Tihkukastelujärjestelmä asennetaan muovin/kankaan alle n. 2cm syvyyteen ennen sen levitystä.

Mansikan istutus

Mansikan kasvupaikan tulee olla aurinkoinen, lämmin ja tuulensuojainen. On hyvä jos kasvusto kuitenkin kuivuu sateen jälkeen tautien ehkäisemiseksi ja marjan laadun turvaamiseksi, joten hyvä ilman liikkuminen on eduksi.

Mansikkaa istuttaessa tulee huomioida, että taimen juurenniska eli kasvupiste ei saa jäädä liian syvälle (mullan alle) eikä liian korkealle, jolloin se voi kuivua. Ns. kohopenkki on hyvä mansikalle, koska se pysyy kuivana ja lämpenee hyvin auringossa. Toisaalta sen riskinä on, etenkin istutuksen jälkeen, kun juuristo on vielä kehittymätön, riittävän kosteuden varmistaminen. Liian korkea kohopenkki (yli 20cm) kuivuu herkästi ja talvella se voi jäätyä pahasti, joka vaurioittaa juuristoa jopa tappaen taimen.

Käsin istutuksessa mansikkapenkki kastellaan 2-3 pv ennen istutusta sopivan kosteaksi, jotta multa ei ole irtonaista. Istutuksessa on tärkeää, etteivät juuret mene myttyrään, vaan ne tulee asettaa istutuskuoppaan suoraan ja taimea hiukan nostetaan suoristumisen varmistamiseksi. Juuristo peitellään mullalla kevyesti painellen välttäen liikaa maan tiivistämistä.

Mansikkapenkki katetaan biomuovilla tai perinteisellä mustalla mansikkakalvolla. Biomuovissa istutusreikä jätetään mahdollisimman pieneksi jotta käsiperkauksen määrä vähenee. Perinteisessä mansikkamuovissa toisen vuoden jälkeen istutusreikä tulee suurentaa. Katteena voidaan käyttää myös esim. olkea.

Taimet tulee muistaa istuttaa riittävän harvaan, jotta lehdistö pääsee kuivumaan. Yksirivisenä taimiväli on 25-35cm, paririvisenä 30-40cm. Istuta reheväkasvuiset mansikkalajikkeet (esim Vibrant, Faith ja Allegro) harvempaan. Riviväliksi jätetään 80–100cm. Luomuviljelyssä suositaan reilumpaa taimiväliä, jolla varmistetaan kasvuston nopea kuivuminen ja riittävä tuuletus.

Taimimäärät vaihtelevat riippuen lajikkeesta ja sen kasvutavasta sekä käytettävissä olevasta kasvinsuojeluvälineistöstä. Yksiriviviljelyssä käytetään keskimäärin 25 000 tainta/hehtaari ja paririviviljelyssä 30 000-40 000 tainta/hehtaari.  

Istutuksen jälkeen taimien, joiden juuristolla ei vielä ole kontaktia maahan, riittävästä kastelusta tulee huolehtia ja eräät lajikkeet vaativat tässä erityistä tarkkuutta. Tihkuletkulla annettava vesi ei riitä, lisänä tulee olla sadettaja tai perinteinen letkukastelu. Olosuhteista riippuen kastelusta on huolehdittava erityisen hyvin muutaman viikon ajan.

Paakkutaimen paakun päälle laitetaan pieni kerros multaa, koska muuten paakku pyrkii kuivumaan.

Mansikka ei tarvitse ensimmäisen viikon aikana juuri mitään lannoitetta, vain kosteutta. Lannoitus aloitetaan, kun taimissa voidaan havaita kasvun alkaneen eli 2-3 ensimmäisen uuden lehden ilmestymisen jälkeen.

Lannoitus kasteluveden mukana (eli ns. jatkuva lannoitus)

Liian voimakas ravinneliuos pilaa mansikan makua sen lisäksi että se voi haitata kasvua. Mansikan ravinnetarve ei ole korkea, mutta se vaatii tasaisen lannoituksen jaksaakseen kukkia ja tehdä laadukasta satoa. Liiallista typen antoa tulee välttää taimien rehevöitymisen välttämiseksi.

Vastaistutettujen taimien lannoitus aloitetaan, kun kasvu on alkanut miedolla (johtoluku 1mS/m) lannoitteella.

Mikäli vanha kasvusto on huonokuntoinen talven jäljiltä, voidaan keväällä antaa kasvun alettua hetki typpipitoisempaa lannoitetta, esim Granufert 25+05+12+2MgO+ha (tavoitejohtoluku 1,8). Lisäksi voi antaa lehtilannoituksena Granusol vihreä + Granusol hivenlisän.

Kun ensimmäiset 2-3 kasvulehteä on näkyvissä, aloitetaan lannoitus moniravinteisilla kasvuvaihelannoitteilla (tavoitejohtoluku 1,2mS/m-1,5mS/m) ja periaate on, että aina kun kastellaan, niin myös lannoitetaan. Granufert vihreä menekki tässä vaiheessa 20-40kg/vko/ha.

Kun mansikoista n. 10% on kukassa, siirrytään raakilevaiheen lannoitukseen, jossa on vähemmän typpeä, mutta enemmän fosforia, kaliumia ja hivenaineita, esim Granufert punainen. Tällä lannoitteella jatketaan, kunnes sato poimitaan, ja tavoitejohtoluku on 1,1-1,3, mutta taimien ravinteiden käyttöä on hyvä seurata kasvuston kuntoa seuraamalla, koska tähän vaikuttaa mm vallitseva säätila. Poutajaksolla, kun taimet käyttävät vettä runsaasti, johtolukua on hyvä pudottaa (tavoitejohtoluku 0,8-1), jottei marjojen maku käy huonoksi

Satokauden jälkeen annetaan kasvuston ”kuivahtaa” n. 1-2 viikon ajan. Tavoitejohtoluku kasteluvedessä tälle jaksolle on välillä 1,3-1,7 ja Granufert punainen 40-80kg/vko/ha olosuhteista ja kasvusta riippuen. Lisäksi tässä vaiheessa (kukinnasta poimintaan) voidaan tukitoimena antaa Granusol hivenlisä ehkäisemään hivenpuutoksia 1-2kg/vko/ha.

Kuivahtamisjakson jälkeen annetaan typpipitoinen kasvatusvaiheen lannoitus, 5-10kg/typpeä/ha. Tätä ei suositella tehtäväksi enää elokuun 15. päivän jälkeen. Tähän voi käyttää Granufert 25+05+12+2MgO+ha (tavoitejohtoluku 1,3-2). Typpipitoisen lannoituksen jälkeen annetaan vielä fosfori-kalium-lannoitus (nk. syyslannoite) talvehtimisen varmistamiseksi.

Muu hoito

Rönsyjen tuotanto rasittaa kasvia ja rönsyt tulisikin poistaa satotaimilta säännöllisesti. Esi mansikkalajikkeilla on erilainen taipumus tuottaa rönsyjä. Runsain rönsymuodostus sijoittuu sadon jälkeiseen aikaan, jolloin ne on syytä poistaa säännöllisesti, jotta taimi keskittää voimansa seuraavan kauden kukka-aiheiden kehittämiseen. Samoin vastaistutetuilta taimilta on syytä poistaa muodostuvat rönsyt, jotta se keskittää voimansa vahvan juuriston kehittämiseen. 

Talvisuojaus ja hallantorjunta keväisin

Talvisuojauksessa käytetään useimmiten 23g harsoa , levitysajankohta marras-joulukuun aikana, kun kasvu on loppunut. Jos oletetaan, että talvesta on tulossa leuto, voidaan käyttää myös verkkoa. Se antaa vähemmän suojaa kuin harso, mutta antaa kasvuston hengittää. 50g harsoa voidaan käyttää talvisuojaukseen, mutta se täytyy poistaa keväällä ennen kasvun alkua, koska se ei läpäise valoa riittävästi.

Otollisin aika levittää harso on kun lämpötila on lähellä pakkasta.  Harson kiinnityksessä kannattaa huomioida riittävä painopussien määrä, tuulisilla alueella 1,5m välein, leudommassa 2-3m välein. Painoja on hyvä laittaa 50m välein myös harson keskelle, jotta harso ei pääse nousemaan.

Jos alueella on sorkkaeläimiä paljon, voidaan mansikkamaa suojata laittamalla kudottu verkko harson päälle estämään harson tallantumista. Myös Stunk-hajukarkoittimesta on saatu hyviä kokemuksia pitää kutsumattomat vieraat poissa, kun hajupylväät on asennettu sopiville paikoille.

Keväisin mansikka on kukinnan aikaan herkkä yöhallalle, jolloin kukinto voi paleltua ja vaurioitua niin, ettei taimi tuota marjaa. Hallaa voidaan torjua hallaharsolla tai hallasadetuksella.

Frigo-ja pakastetut paakkutaimet ja kasvinsuojelu

Frigo- ja pakastetut paakkutaimet saapuvat pakasteena, joten niitä ei saa heti istuttaa, vaan taimien annetaan varovasti sulaa, optimina pidetään yhden asteen verran vuorokaudessa. Taimilaatikoiden voi antaa sulaa varjoisassa paikassa muoveissaan. Pussien auki jättäminen voi johtaa taimien ja niiden paljaiden juurten kuivumiseen ja siten huonoon kasvuun lähtöön tai kuolemaan.

Frigo-taimia voidaan säilyttää +1C-asteisessa kylmiössä kahden viikon ajan pusseissaan, +2C 1,5 viikkoa ja +5-10 asteisessa kylmiössä säilytettävät taimet tulisi istuttaa viikon sisällä saapumisesta.

Optimaalinen istutuslämpötila frigo-taimille on +5C.

Frigo-taimille voidaan antaa Aliette WG 80-kasvisuojelukäsittely istutuksen yhteydessä.  Aliette-liuokseen ei saa lisätä lannoitteita. Avojuuriset taimet voidaan upottaa Aliette-liuokseen 15-30 minuutin ajaksi ja paakkutaimet kastella liuoksella, myöhempinä vuosina käsittely annetaan ruiskutuksena ja aineen käsittelyssä on noudatettava valmistajan käyttöohjetta.

Isoja odotuspetitaimia voidaan istuttaa heinäkuun alkupuolelle asti, mutta mahdollisesti muodostuvat kukat tulisi nyppiä pois, jotta taimi keskittäisi voimansa vahvan juuriston kehittämiseen.

Frigo-taimien käyttöön ei vaikuta varastossa niihin kasvaneet pienet homerihmastot tai niihin itäneet pienet juuret.

Mikäli satotason halutaan pysyvän laadukkaana ja rikkakasvitilanteen kurissa, kasvusto tulisi vaihtaa viimeistään 3-5 vuoden kuluttua. Merkkinä kasvuston vanhenemisesta voidaan pitää taimien ränsistymistä ja sadon pienentymistä sekä laadun heikkenemistä. 

 Pölyttämisen merkitys

Pölytys on hyvin tärkeä osa onnistunutta marjantuotantoa. Tunneleihin ja kasvihuoneisiin suosittelemme pölyttäjiksi kimalaisia ja avomaalle puolestaan mehiläisiä. Pölyttäjät nostavat hehtaarisadon määrää, tutkimusten mukaan jopa 20%, ja parantavat kauppakuntoa mm. parantamalla säilyvyyttä, marjan kokoa ja rakennetta. Mehiläisiä olisi hyvä olla vähinään 2 pesää hehtaarille.  Mehiläiset voivat myös levittää pölyttäessään harmaanhomeen torjunta-ainetta.

Järvenkylä Oy tarjoaa tarvikkeet ja ohjeet mehiläisten tarhaukseen ja käyttövalmiit kimalaispesät, kysy myyjiltämme lisää! 

Tekstin tai sen osan kopiominen ilman Jarvenkyla Oyn lupaa kielletty.