Kasvinsuojelu on monitahoinen aihealue. Toisaalla viljelykasvien
uhkana ovat vieraslajit ja kasvitaudit, toisaalla taas tuhohyönteiset ja
riistaeläimet. Viljelytavoista riippuen ongelmat painottuvat eri sektoreihin. Kasvu-
ja satotuhojen mahdollisten aiheuttajien torjuntaan kannattaa suhtautua
vakavasti, sillä ennaltaehkäisevät sekä torjuvat toimenpiteet voivat pelastaa
koko sadon. Vieraslajien ja karanteenituhoojien havainnoinnilla ja
raportoinnilla voi olla mittakaavaansa suuremmat vaikutukset valtakunnallisesti,
kun niiden torjunta voidaan aloittaa viipymättä.
Kasvintuhoojien eli kasvitautien ja tuhohyönteisten
torjuntaan on perinteisesti käytetty useita erilaisia kemikaaleja. Torjunta-aineiden
vaikutusten on havaittu kuitenkin ulottuvan monesti myös hyödyllisiin
hyönteisiin kuten pölyttäjiin, minkä vuoksi niiden käyttöä on alettu rajoittaa useissa
valtioissa sekä EU-tasolla mm. pölyttäjäkadon hillitsemiseksi. Torjuntakemikaalit
eivät ole terveellisiä myöskään ihmiselle, minkä vuoksi niiden käyttöä ohjaavat
tarkat säännökset sekä varoajat, joita on ehdottomasti noudatettava
tuoteturvallisuuden vuoksi. Sääntelyn ja kemikaalien käytön rajoitusten vuoksi
markkinoille on kehitetty uusia torjuntakeinoja, joissa hyödynnetään entistä
enemmän biologiaa ja luonnollisia torjuntamuotoja.
Miten kasvitauteja voi ehkäistä ilman torjunta-aineita?
- Kannattaa ehdottomasti valita uusia, juuristo- ja
sienitaudeille vastustuskykyisiä lajikkeita. Kasvinjalostajat tuovat uusia
lajikkeita markkinoille jatkuvasti.
- Huolehdi kasvuston riittävästä ravinteiden saannista ja
panosta lannoitukseen. Kasvi pysyy terveenä ja vastustuskykyisenä, kun sillä
on kaikki, mitä kasvuun vaaditaan.
- Kastele tarpeeksi, älä liikaa. Istuta kasvit siten, että
ilmavirta pääsee kuivattamaan ylimääräisen kosteuden kasvustosta. Älä istuta
liian tiheästi.
- Monet biostimulantit saattavat edistää kasvin terveyttä.
Niiden teho perustuu biologisiin ominaisuuksiin, jotka vaikuttavat esim.
juuriston kehittymiseen ja ravinteiden saantiin. Vahva juuristo ei ole yhtä
altis taudeille kuin heikko juuristo.
- Suunnittele viljelykierto tarkoin. Vältä viljelemästä samaa kasvia tai samoja tuholaisia houkuttelevia kasveja samalla paikalla useita vuosia peräjälkeen.
Mikä avuksi tuhohyönteisten torjuntaan?
Tuhohyönteisiä voidaan torjua ennaltaehkäisevästi biologisen torjunnan avulla. Useimmilla tuhohyönteisillä on luontaisia vihollisia, joita biologinen torjunta käyttää hyväkseen. Kasvustoon levitetään näitä petohyönteisiä, jotta tuholaisesiintymät pysyisivät kurissa. Lentävien haittaeliöiden esiintymistä voi kartoittaa liima-ansojen avulla ja vioitusten. Eliöitä ja mahdollisia vioituksia voi tarkastella tarkemmin luupilla. Avomaan vihannesten suojauksessa voidaan käyttää erityisen pienisilmäistä tuholaistorjuntaverkkoa, joka estää hyönteisten pääsyn munimaan kasvustoon mutta päästää kasville välttämättömän auringon valon, säteilyn ja kosteuden läpi.
Miten karkottaa peuroja ja lintuja?
Linnut sekä riistaeläimet tuottavat päänvaivaa erityisesti avomaan marjaviljelmillä. Niiden torjunta tulisi aloittaa ennaltaehkäisevästi, jotta ne pysyvät loitolla myös satoaikana. Eläinten karkoitusvälineitä on monenlaisia, ongelma vain on usein siinä, että ne oppivat ja tottuvat niihin nopeasti. Petolintua jäljittelevät leijakarkottimet toimivat linnuilla kohtalaisen hyvin. Niitä kannattaa kuitenkin siirtää usein, millä ehkäistään lintujen tottumista niihin. Hirvieläinten torjuntaa voi toteuttaa hajukarkoitteilla, riista-aidoilla ja perustamalla tukiin oikeuttavia riistapeltoja. Äänikarkottimet toimivat sekä lintuihin että muihin eläimiin.
