///OHJE/// Mansikan tunneliviljely

Mansikan tunneliviljely

Yleistä

Tunneliviljelyssä käytetään kevytrakenteista suojaa kasvukauden aikana, ja näin pidennetään satokautta ja suojataan satoa säältä. Tunnelin rakenteena on maahan ruuvipaaluilla kiinnitetty teräsrunko. Rungon päälle levitetään muovikalvo, joka päästää läpi kasvin tarvitseman säteilyn ja pidättää lämmön tunnelin sisällä.

Tunnelin katto rakennetaan kaarevaksi, jolloin vesi, roskat ja lumi valuvat alas, eivätkä jää makaamaan kattorakenteiden päälle. Talveksi tunnelin muovikalvot kerätään alas, jotta lumikuorma ei rastia tunnelin rakenteita.

 Sijoituspaikaksi kannattaa valita tuulelta suojaisa alue, jotta vältytään pahimmilta tuulen aiheuttamilta vahingoilta. Jos mahdollista, tunneli kannattaa sijoittaa pitkittäin alueella vallitsevien tuulien mukaan.

Mansikan optimaalinen kasvulämpötila on noin 15-18°C, ja maksimissaan 25°C. Tämän vuoksi tunnelin lämpötilan säätö on ratkaisevassa asemassa sadon onnistumisessa. Tunnelin päädyt ja reunat tulisi saada tarpeen mukaan avattua, esimerkiksi automatiikan avulla. Minisprinklereiden avulla tunnelin kosteutta saadaan säädeltyä halutun mukaiseksi.

Katso lisää verkkokaupan kasvutunneliosiosta.

Viljelytavat

Lajikkeesta riippuen tunnelissa voidaan viljellä kasveja maassa, ruukuissa tai kouruissa (table top). Kasvatustavasta riippumatta kasveille on järjestettävä kastelu ja lannoitus esimerkiksi tippu- tai tihkukastelulla. Rajoitetuilla kasvualustoilla on kiinnitettävä erityisesti huomiota kasvualustan koostumukseen sekä lannoituksen määrään.

Kouruviljely on yleistymässä oleva kasvatustapa, jolloin taimet kasvatetaan noin 120cm korkeudella olevassa kourussa. Tällä menetelmällä marjat pysyvät puhtaampana sekä sadon poiminta on erittäin nopeaa verrattuna maassa suoritettavaan poimintaan. Tämä takaa myös poimijoille perinteistä poimintaa paremmat työskentelyasennot.

Taimimateriaali

Kouruviljelyssä käytetään pääsääntöisesti suuria paakkutaimia (tray), eli aiemman vuoden taimien rönsyistä paakkuun kasvatettuja taimia tai suuria odotuspetitaimia. Etuna verrattuna pienempiin taimiin on suurempi ja aikaisempi sato istutusvuonna, koska kouruviljelyssä taimet uusitaan vuosittain. Maassa suoritettavassa viljelyssä käytetään yleensä pienempiä taimia, jolloin istutusvuoden sato jää pieneksi, mutta seuraavien vuosien sato on suurempi ja taimet ovat penkissä noin kolmen vuoden ajan.

Tunneleissa voidaan käyttää jatkuvasatoisia lajikkeita (EB). Lajikkeiden jalostuksen myötä marjojen makua on saatu parannettua huomattavasti, ja nykyiset lajikkeet (esim. ’Favori’ ja ’Murano’) ovat jo vertailukelpoisia perinteisiin avomaan lajikkeisiin verrattuna. Avomaalla jatkuvasatoiset lajikkeet eivät tahdo menestyä.

Taimiväli on yleisimmin 6-10 tainta/jm, riippuen valitun lajikkeen rehevyydestä. Liian tiheään istutetut taimet homehtuvat herkästi, koska ilma ei kierrä riittävän hyvin taimien välissä ja lehdistöissä.

Kasvualustat 

Mikäli taimet istutetaan maahan, on toivottava kasvualusta kuohkea ja ilmava, mieluiten multava hietamaa. Saviselle maalle tehdään taimille kohopenkki, noin 10-20cm korkea. Tiivis ja kostea maaperä ei ole ihanteellinen mansikalle.

Rajoitetulla kasvualustalla käytetään karkeaa lannoittamatonta turve- ja sammalseosta. Alustan on oltava ilmavaa ja vettä sitovaa. Karkea erityisesti mansikan ja vadelman viljelyyn soveltuva seos sisältää kasvuturvetta, sammalta sekä perliittiä. Karkea kasvuturve sekä perliitti tuovat seokseen tarvittavaa ilmavuutta ja sammal tuo helposti vettä läpäisevään perusseokseen vedenpidätyskykyä ja se myös parantaa vedenottokykyä. Karkeat jakeet edistävät seoksen rakenteen kestävyyttä.

Vadelmalle ja mansikalle soveltuva seos: Järvenkylän karkea astiaviljelyseos

 Lämpötila 

Koska tunnelissa lämpötilat nousevat säteilyn vaikutuksesta ympäröivää ilmaa korkeammiksi, voidaan taimet istuttaa jo aikaisin keväällä. On kuitenkin otettava huomioon hallan torjunta. Perinteisten harsojen lisäksi voidaan käyttää lisälämmityksenä esimerkiksi kaasu- tai sähkökäyttöisiä puhaltimia. Jos käytössä on maapenkit, voidaan näiden alle asentaa lämmitysjärjestelmäksi joko vesikiertoinen taikka lämmityskaapelit. Tällä tavoin saadaan kylminä jaksoina pidettyä tunnelin lämpötila hieman ympäristöä korkeampana yöaikana, kun säteilyä ei ole lämmittämässä tunnelia.

Kausisatoisilla mansikoilla kukintavaiheen aikana lämpötilan tulisi olla arviolta 10-20°C välillä, ja hallan torjunta ehdottoman tärkeää, jotta kukinnat eivät vaurioidu ja sato heikkene. Raakile- ja satovaiheessa lämpötila olisi optimaalisimmillaan 20-25°C välillä, ja yölämpötila 8-10°C. Tätä korkeammat lämpötilat heikentävät sadon laatua. Jatkuvasatoiset lajikkeet tuottavat kukka-aiheita ja satoa koko satokauden ajan, kunhan säteily ja lämpötila ovat riittävät. Liian korkea lämpötila vaikeuttaa myös jatkuvasatoisilla lajikkeilla pölytyksen, kukinnan ja sadon onnistumista.

Ilmankosteus tunnelissa

Tunnellin (tai kasvihuoneen) ilmankosteutta tulisi tarkkailla pitkin kasvukautta. Liian korkea tai matala ilmankosteus vaikeuttaa kasvin haihduttamiskykyä. Taimille paras suhteellinen ilmankosteus vaihtelee kasvuvaiheiden mukaan. Kukinnan aikana ilmankosteus pidetään mielellään 60-70% välillä, jolloin siitepöly irtoaa helpommin ja pölytyksen onnistumisen todennäköisyys kasvaa. Satokauden aikana kosteusprosentti saa olla hieman korkeampi, noin 70-85%. Tätä korkeampi ilmankosteus vaikeuttaa kasvin haihduttamista, jolloin kasviin kertyy liikaa nestettä ja tämä altistaa taimet pahemmin kasvitaudeille. Vastaavasti liian alhainen haihdunta johtaa hitaaseen kasvuun ja heikkoon satoon ja laatuun. Ilmankosteutta säädellään tuuletuksen ja sadettimien avulla.

Kastelu

Tunnelissa kasvatustapa vaikuttaa kastelutavan valintaan. Maahan tai kohopenkkiin istutettujen kasvien kastelu voidaan järjestää penkkiin asetetuilla tihkuletkuilla, joko pinta- tai uppoasennuksena.

Kouru- ja ruukkuviljelyssä käytetään joko tihkuletkua tai tippukastelua, jolloin saadaan jokaiselle taimelle varmistettua riittävä kastelu sekä lannoitus. Tippu- ja tihkukastelun avulla vältytään ”hukkakastelulta”, koska kastelu saadaan kohdennettua suoraan taimien juurelle. Kasteluautomatiikan avulla saadaan säädettyä kastelu vallitsevan säteilytason sekä taimien kasvuvaiheen mukaan. Esimerkiksi suuri lehtimassa ja korkea säteilytaso johtaa taimen korkeaan vedenkulutukseen ja kastelu sekä lannoitus on säädettävä tämän mukaan sopivaksi.

Lannoitus

Lannoitus järjestetään kastelun yhteydessä vesiliukoisilla lannoitteilla kasvien tarpeen mukaan säädeltynä sekä kasvualustaan perustamisvaiheessa lisätty hitaasti vapautuva peruslannoitteella. Erityisesti rajoitetuilla kasvualustoilla on tärkeää huolehtia lannoituksen ja kastelun oikeasta määrästä. Varsinkin jos käytetään heikkoravinteisia sekä heikosti ravinteita sitovia kasvualustoja. Avomaalla viljelyyn verrattuna lannoitustarve rajoitetulla kasvualustalla on noin 20% korkeampi.

Alustan kosteutta sekä kasteluliuoksen ja kasvualustan johtokykyä on tarkkailtava jatkuvasti. Mansikan kasvatuksessa kasvualustan johtavuus todetaan puristenesteestä, ja tämän johtavuus tulisi olla 1,5-2,0 mS/cm lajikkeesta riippuen.  Kasteluliuoksen johtavuutta mitataan johtokykymittarilla kastelulinjastossa. Kastelun yhteydessä verrataan tulevan ja lähtevän veden johtolukua ja niiden summaa, jonka tulisi olla 1,5-2,5mS/cm.

Lannoitus säädetään kasvin kasvuvaiheiden mukaan. Kasvun alusta kukinnan alkuun, kukinnasta marjomisvaiheen kautta sadonkauden loppuun. Voidaan myös käyttää kasvualustassa Mivenan kestolannoitetta peruslannoituksena, 2kk-4kk-6kk.

Peruslannoitus Mivena Horti-Cote CRF 16+3+10+1,2Mg+HA

Kasvuvaiheen lannoitukseen vesiliukoinen Mivena Granusol Green (WSF) 17+10+17+12CAO+HA

Kukinta ja marjomisvaiheeseen vesiliukoinen Mivena Granusol Red (WSF) 12+7+25+8CAO+HA

Sadonkorjuulle Mivena Granusol Blue (WSF) 10+3+21+1,2Mg+5Ca+ha

Pölytys

Tunneliin on suositeltavaa sijoittaa pölyttäjien pesiä, jotta varmistetaan mahdollisimman suuri sato. Pääsääntöisesti suositellaan 1-2 pesää hehtaarille.

Valikoimassamme on kotimaisia Agrobio kimalaispesiä. Pesiä löytyy niin tunneli- ja kasvihuoneviljelyyn kuin myös avomaalle.

Täältä lisää tietoa kimalaisista: Kimalaiset

Kasvinsuojelu

Taimien tuholaisille sekä harmaahomeelle sekä härmälle voidaan käyttää kemiallista torjuntaa myös tunnelikasvatuksessa. Kukinnan aikana esimerkiksi ripsiäisten torjunnassa käytettävät aineet ovat haitallisia myös pölyttäjille, joten näiden käyttöä tulisi varoa erityisesti kukinnan aikana.

Biologisessa torjunnassa voidaan hyödyntää petopunkkeja ja ripsiäisrikkaluteita, jotka saalistavat kasveja vahingoittavia hyönteisiä sekä syövät näiden munia ja toukkia. Petopunkit ym. levitetään pitkin kasvustoa pieninä populaatioina, jolloin varmistettaan mahdollisimman kattava peitto ja paras teho torjunnalle. On myös huomioitava torjuntaan käytettävien hyönteisten lyhyt elinkaari, ja näin ollen levityksiä on uusittava pitkin kasvukautta.

Kemiallisen torjunnalle vaihtoehdoksi on olemassa ympäristöystävällinen otsoni. Vesi otsonoidaan, jonka jälkeen otsonivesi ruiskutetaan kuivan kasvuston päälle. Vesilinjasto kytketään otsonigeneraattoriin, jossa haluttu otsonitaso on säädetty ja laite annostelee otsonin veteen liuotuspumpun avulla. Veden tulisi olla mahdollisimman kylmää ja puhdasta. Vedessä olevat epäpuhtaudet reagoivat otsonin kanssa ja korkea lämpötila nopeuttaa otsonin hajoamista. Käyttökohteita otsonivedelle ovat taudinaiheuttajien torjunta, ohutkuoristen tuholaisten (vihannespunkit ja kirvat) hävitykseen, viljelykalusteiden ja tarvikkeiden desinfiointiin ym.

Tutustu otsoniveden käyttöön tarkemmin täältä.

Tekstin tai sen osan kopioiminen ilman Jarvenkyla Oy:n lupaa kielletty.