Mitä tehdä heti pesän saavuttua? (Kaikki pesätyypit, avomaalla ja kasvihuoneissa.)
Sijoita pesät avomaalla tasaisin välimatkoin viljelykselle, kimalaiset
etsivät ensin ravintoa pesän lähistöltä ja vasta myöhemmin laajentavat keruu
aluettaan. Kasvihuoneissa pesät sijoitetaan rivien keskelle tasaisesti
kasvustoon jaotellen.
Älä sijoita pesää muurahaispesän lähistölle, muurahaiset saattavat olla
häiriöksi kimalaisille.
Paras paikka on vaakasuora taso juuri maanpinnan yläpuolella. Vältä pesien
kallistumista, ettei sokerivettä pääse vuotamaan.
Odota vähintään puolituntia ennen kulkuaukkojen avaamista, jotta
kimalaisyhdyskunnat ehtivät rauhoittua.
Pesät tulee suojata suoralta auringonpaisteelta tai suojalta.
Minimoi kimalaisten eksyminen vääriin pesiin asettamalla pesien kulkuaukot
eri suuntiin.
Mikäli otat pesiä käyttöön eri aikoina, sijoita uudet pesät pienen välimatkan päähän muista pesistä, jotta kimalaiset eivät erehdy pesästä.
Käsittely
Jokaisessa pesässä on ravintoa valmiina, jotta kimalaiset pysyvät hyvässä
kunnossa kuljetuksen ja varastoinnin ajan.
Ota pesä käyttöön sen saapumispäivänä, näin varmistat parhaan pölytystuloksen. Pesä tulee kuitenkin ottaa käyttöön viimeistään saapumista seuraavana päivänä.
Huomioitavaa
Varmista, että pesien kulkuaukot ovat kunnolla
näkyvissä, jotta kimalaisten on helppo löytää tiensä takaisin pesään.
Jos haluat siirtää pesän toiseen paikkaan, on tärkeää, että kaikki kimalaiset ovat palanneet takaisin pesään ennen siirtoa. Aseta pesäaukko siihen asentoon, että kimalaiset eivät voi lentää pesästä ulos, kahden tunnin jälkeen kaikki kimalaiset ovat palanneet pesään ja voit siirtää pesän toisaalle. Anna kimalaisten rauhoittua vähintään puolituntia ennen pesäaukon uudelleen avaamista. Pesää tulisi siirtää aina vähintään 50m.
Miksi valita kimalaiset?
Usein kysytyt kysymykset
Montako
kimalaista on yhdessä normaalipesässä, kun se on ollut kolme viikkoa pellossa?
Sääolosuhteet vaikuttavat paljon siihen kuinka suureksi kimalaispesä kasvaa. Kimalaiset viihtyvät parhaiten aurinkoisella, tuulettomalla paikalla, joka mahdollistaa pesän nopean kasvun. Hyvin kasvanut pesä voi kolmen viikon päästää pitää sisällään +300 kimalaista, kun toimitettaessa se on sisältänyt +50 kimalaista.
Montako
pesää tarvitsen?
Pesien määrä riippuu pesämallista ja siitä sijoitetaanko pesä avomaalle vai kasvihuoneeseen, keskimäärin pesiä tarvitaan 8-10 kpl hehtaaria kohden (= 4-5 tuplapesää tai 2-3 triplapesää).
Miten
pesät sijoitetaan peltoon?
Tasaisesti
jaettuna pellolle, ei vain pellon reunoille.
Sijoita
pesä vaakasuoralle alustalle.
Keväällä ja syksyllä voi olla hyvä peittää pesä harsokankaalla, jos luvassa on pakkasöitä.
Minulla
on ollut kaksi kimalaispesää jonkin aikaa mansikkapellossa ja nyt kimalaiset
tuovat ulos valkoista vanua jota on
pesän sisällä.
Tämä kertoo siitä, että pesä kasvaa hyvin ja kimalaiset yrittävät tehdä lisää tilaa pesän sisälle. Normaalisti tämä ei vaadi toimenpiteitä. Mikäli näyttää siltä että kimalaisten ulos tuoma vanu tukkii suuaukot voit terävällä veitsellä tai saksilla leikata vanua pois. Älä vedä vanua kädellä pois.
Onko
vaarana että kimalaiset löytävät jostain muualta ”parempia” kukkia ja lähtevät
pois minun mansikkapellosta?
Kimalaiset
etsivät pääasiallisesti 500 m säteellä siitepölyä, kun taas mehiläiset etsivät
mettä 3-4 km säteellä. Koska kimalaiset eivät kommunikoi keskenään hyvin, eivät
ne kerro muille kimalaisille jos muualta löytyy parempia kukkia. Pölytys alkaa
pesän läheltä.
Kimalaiset
pitävät sinisistä ja keltaisista kukista. Suosikki kukkia ovat mm. apila,
erilaiset pajut ja voikukat.
Jos mansikkapellon ympärillä on paljon sellaisia kukkia, jotka houkuttelevat kimalaisia, kannattaa sijoittaa pesät pellossa siten, että pesän ympärillä on vain mansikankukkia.
Jos
siirrän pesän toiseen peltoon, onko mitään vaaraa että kimalaiset lentävät
takaisin vanhaan paikkaan?
Vaaraa takaisin lentämiseen ei ole, kun siirrät pesää vähintään 50 metrin matkan. Jos siirrät pesän, niin on hyvä tehdä siirto illalla ja avata luukut vasta seuraavana aamuna. Tällöin kimalaisille jää aikaa rauhoittua siirron jälkeen.
Voiko
tuontikimalaisista olla haittaa luonnonpölyttäjille ja ekosysteemille?
Ei,
kimalaiset joita myymme ovat lajikkeeltaan Kontukimalaisia (Bombus
Terrestris). Kontukimalainen elää suomen luonnossa luontaisesti. Kaikki
kimalaiset joita myymme, ovat eläinlääkärin tarkistamia ja tautivapaita.
6-8
viikon käytön jälkeen pesän aktiivisuus heikkenee. Keväällä yhdyskunnan
perustanut kuningatar alkaa ikääntyä ja alkaa tuottamaan uusia kuningattaria
talvehtimista varten. Jos pesä pystyy tuottamaan uusia kuningattaria, on niiden
talvehtiminen epävarmaa. Uudet kuningattaret eivät talvehdi synnyinpesässään.
Kun vanha kuningatar kuolee, menehtyy koko yhdyskunta hiljalleen tämän jälkeen. Kun pesä on kuollut voi sen hävittää polttamalla tai sekajätteen mukana.
Yhdestä
kimalaispesästäni olen löytänyt paljon paksuja valkoisia toukkia, joilla on
pienet ruskeat päät. Mitä toukkia nämä ovat ja ovatko ne haitallisia?
Toukat
ovat todennäköisesti Pesäkoisan (Aphomia sociella) tai jonkun muun
koisaperhosiin kuuluvan perhoslajin toukkia.
Ne ovat pesäloisia,
jotka käyttävät ravinnokseen pesään kertynyttä orgaanista jätettä, kimalaisten
ravintovarastoja ja jopa kimalaisten toukkia. Tämä loinen valitettavasti tappaa
pesän, eikä sen estämiseksi ole mitään tehtävissä.
Nuoret ja vahvat kimalaispesät suojautuvat itse pesään tunkeutuvia loisia vastaan. Ongelma alkaa vasta kun pesä vanhenee ja kimalaiset alkavat tehdä kuolemaa. Jos ympäristössä on paljon pesäkoisia, voi se aiheuttaa ongelmia myös nuorille pesille. Tästä syystä on tärkeää siivota kuolleet pesät pois pelloista.
Uusi
pesä on ollut ohjeiden mukaan avattuna mansikanpellossa kaksi päivää, mutta
kimalaiset eivät ole tulleet ulos? Sisällä näyttää kuitenkin olevan kimalaisia
ja ne pitävät paljon meteliä ja näyttävät olevan elinvoimaisia. Mikä avuksi?
Kimalaiset
ovat aktiivisimmillaan aamulla ja keskellä päivää. Iltapäivisin ja iltaisin ne
eivät lennä yhtä aktiivisesti.
Normaalilla
aktiivisuustasolla yksi kimalainen lentää ulos ja yksi menee sisään minuutin
aikana. Tämä on keskiarvo koko päivän ajalta. Jos pesän aktiivisuustaso on
huomattavasti hitaampi, voi pesässä olla jokin häiriötilanne.
Jos
pesän ympärillä on paljon muurahaisia tai ne kiipeävät pesään sisään, voi se
pelästyttää kimalaiset niin etteivät ne tule ulos.
Ennen
kuin kimalaiset lähtevät kasvattajalta, pesään laitetaan vähän siitepölyä niin
että niillä on ravintoa matkan aikana. Joskus kimalaisia ruokitaan myös silloin
kun ne odottavat Järvenkylä Oy:ssä asiakkaalle toimitusta. Normaalisti tämän ei
pitäisi vaikuttaa pesän aktiivisuuteen. Joskus voi kuitenkin käydä niin että
kimalaispesä saa liian paljon siitepölyä. Tällöin kimalaiset eivät lähde ulos
etsimään siitepölyä ennen kuin vanha pesässä oleva siitepöly on syöty.
Tällaisessa tapauksessa ei voi tehdä muuta kuin odottaa.
Jos
pesä on hyvin tuulisella paikalla, saattaa pesään tulla liian kylmä. Silloin
kimalaiset pysyttelevät sisällä ja yrittävät pitää pesän lämpimänä. Voit
siirtää pesän suojaisempaan paikkaan.
Myös
voimakkaat tuoksut, jotka joutuvat esimerkiksi kemikaaleista tai lannoitteista
voivat vaikuttaa kimalaisten ulos tuloon. Tällaisessa tilanteessa pesä
siirretään paikkaan, jossa tuoksu ei ole yhtä voimakas.
Hyvin kylmällä (esim.-10°C), kimalaispesän jälkikasvu, toukat ja munat saattavat tuhoutua. Tällöin jäljellä olevat aikuiset eivät ole enää kovin kiinnostuneita tulemaan ulos, kun ei ole toukkia joita ruokkia siitepölyllä.
Laitoin kimalaispesän pellolle kaksi päivää sitten, mutta kimalaiset eivät tule
ulos. Kun avaan pesän kannen, voin nähdä vain muutaman kimalaisen liikkumassa ja
pesä on hiljainen. Mitä voin tehdä?
Kimalaispesät
käyvät läpi paljon testejä ennen kuin ne tulevat asiakkaille. Todennäköisyys
laatuongelmille on hyvin pieni.
Jos
pesä kuolee, syynä on yleensä virheet pesän kuljetuksen aikana. Jos pesä on
ollut ylösalaisin, se vahingoittaa pesää vakavasti ja pahimmassa tapauksessa
kimalaiset eivät selviä.
Taimet, siemenet, kasvualustat
050 571 7333, hanne.lehtonen(at)jarvenkyla.fi
Muovit, verkot, ruukut, pakkaaminen
050 463 0640, sara.saloranta(a)jarvenkyla.fi
Lannoitteet, käsityökalut, mittarit, mehiläistarvikkeet
050 502 0070, reetta.rouhiainen(at)jarvenkyla.fi
Kastelutarvikkeet
050 501 1944, asiakaspalvelu(at)jarvenkyla.fi
Kastelujärjestelmät, otsonivesi, kasvutunnelit, koneet
0500 279 830, jari.suominen(at)jarvenkyla.fi
Varasto
044 750 0402, juha.suomi(at)jarvenkyla.fi