X
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+


Otsonin käyttökohteet

Otsonin käyttö eri kohteissa.

Tautihygieniassa

Taudin aiheuttajat saatetaan lepotilaan. Torjutaan kun kasvusto on mahdollisimman kuiva ja torjunta-ajan lämpötila päivällä korkeimmillaan. Asentamalla kosteusmittari torjuttavaan tilaan, nähdään päivän kuivin hetki. Katteenalaisissa viljelmissä tämä toteutuu iltapäivällä. On kuitenkin muistettava, että kasvusto ei käsittelyn jälkeen jää yöksi märäksi. Sateen jälkeen on odotettava, että maan pinta on kuivahtanut ja ei nosta kasvuston kosteutta.

Otsoniveden kuivuminen lehtien pinnoilta tulisi kestää 5- 20 minuuttia, torjuttavan taudinaiheuttajamikrobista riippuen. Ruiskutettavan otsoniveden pisarakoko tulisi olla mahdollisimman iso.
Keskimäärin kastelukannun sihdistä tuleva pisarakoko on optimaalinen. MItä pienempi pisarakoko, sitä nopeammin otsoni siitä häipyy.

Sadetuslinjastoissa huolehdittava, että kasvit eivät saa otsonoimatonta vettä lehdille. Putkilinjastot tulisi olla tyhjät ennen otsonivesisadetusta.

Käsittelyiden määrä riippuu taudinaiheuttajan riskitasosta kulloisessakin kasvuvaiheessa. Kasvien infektiomallit olisi hyvä selvittää.

Otsonin käyttö lannoitekastelujärjestelmissä

Puhdistaa putkistot ja laitteistot taudinaiheuttajista. Ei ole havaittu vioittavan kasvin juuristoa koska otsoni hajoaa heti ollessaan tekemisessä maa-aineksen ja lannoitteiden kanssa. Käytetään raakaveden puhdistukseen patogeeneistä. Jäännösotsonin pitoisuus otsonoidun veden mittaushetkellä pitäisi olla noin 0,5 mg/l ~ 2000 ppb ennen lannoitteiden sekoitusta.

Taimiaineksen upotus otsoniveteen

Paljasjuuristen taimien upotuskastelu voi aiheuttaa vioituksia hiusjuurille. Toisaalta pottitaimien upotus ei vioita juuristoa, koska turve hajoittaa otsonin heti. Juurrutetun kasvuston upotuskastelussa pitoisuus 500-1000 ppb on riittävä ja käsittelyssä taimet käyvät vain hetkellisesti (1-5min) otsonivedessä.

Otsonin käyttö tuotevarastossa

Desinfiointi voidaan tehdä shokkikaasutuksena tähän tarkoitukseen tehdyllä kaasugeneraattorilla. Laitteistolla annetaan korkea otsonikaasupitoisuus 2000-4500 ppb tilaan noin 10 minuutiksi. Herkät varastotuotteet, kuten omena saa vioituksia helposti, joten suositellaan näiden poistamista ennen kaasutusta. Laitteissa on yleisesti otsoninpoisto tilasta käsittelyn jälkeen. Tuotevaraston pinnat tulee olla kuivat ja suhteellinen kosteus alle 80 %.
Tuotevarasto voidaan pestä myös otsonivedellä. Parhaiten desinfiointi onnistuu, kun tila puhdistetaan kaikista karikkeista ja roskasta. Puhdistus painepesurilla otsonoidulla vedellä ei onnistu, koska otsoni häviää heti tullessaan ulos korkeapainesuuttimesta.  Desinfiointihetkellä otsonivedellä pintojen tulee olla kuivat.

 

Otsonin käyttö tyhjissä kasvihuoneissa

Tilat, kuten tuotevarastot voidaan shokkikäsitellä kaasulla. Ylimääräinen lika, karike ja kasvinjätteet poistetaan tilasta. Annetaan 1-5 shokkikäsittelyä korkealla otsonikaasupitoisuudella tilaan muutaman päivän välein. Tilassa ei saa olla elävää kasvustoa. Huomioitava, että kumiosat ovat herkkiä hapertumaan korkeissa otsonipitoisuuksissa. Katso taulukko Eri materiaalien kestävyys otsonille 

Otsonin käyttö viljelykalusteiden ja tarvikkeiden desinfioinnissa

Desinfiointi tapahtuu korkealla 2000-3000 ppb otsovesipitoisella vedellä. Ylimääräinen lika, karike ja kasvijätteet poistetaan pinnoilta. Pintojen tulee olla kuivat tai varmistettava riittävä otsoniveden määrä sekä pitoisuus kontaktissa ennen pesua.

Otsoni ja tuholaiseläimet

Vihannespunkit ja kirvat, joilla on ohut ihokuori, otsoni imeytyy ihon lävitse ja tuhoaa ne. Sen sijaan luteille ja kovakuorisille tuhoeläimille ei saada mitään vaikutusta. Kimalaisille ja mehiläisille ei ole toksista otsonivesikäsittelyssä (alle 1000 ppb) vaikutusta. Ripsiäisiin on saatu jonkinlainen vaikutus mutta ei riittävä.

Lähteet:

Koetoiminta Jari Suominen, Turun Yliopisto Esa Tyysjärvi, Allergialiitto, Wikipedia, Vesa Nissinen /Theseus
Aineisto USA Trio3 Company, National Sanitation Foundation (NSF), Särkkä-Tirkkonen & Leskinen EU hanke, Tuomas Tamminen HAMK 2014, QLIF, G.Virtanen laitehygienia elintarviketeollisuudessa, Flemming 1999, TRoller 1991, Cultivazone Espanja, USA patentti no 6817541